Veneen järjestelmien talvisuojaus pakkasnesteillä

Talvisuojauksessa on tärkeää valita oikea pakkasneste, sillä virheellinen valinta voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Kaupassa saatavilla olevat pakkasnesteet voivat olla vihreitä, punaisia tai oransseja, ja niiden etiketin mukaan ne sisältävät joko etyleeniglykolia tai propyleeniglykolia. Mutta mikä niistä on oikea valinta veneen talvisuojaukseen?

Pakkasnesteiden, eli jäähdytysnesteiden, kylmänkestävyys perustuu glykoliin, jota on paranneltu erilaisilla lisäaineilla moottorin osien korroosion suojaamiseksi. Glykolit ovat alkoholeja, ja yleisesti käytettyjä raaka-aineita pakkasnesteissä ovat etyleeniglykoli ja propyleeniglykoli.

On tärkeää tietää, että etyleeniglykoli on myrkyllistä. Veneilijöiden on muistettava tämä seikka, sillä etyleeniglykolia ei saa joutua ympäristöön eikä ihmisten suuhun. Elimistössä tavallisen pakkasnesteen etyleeniglykolista muodostuu glyoksyyli- ja oksaalihappoja, jotka voivat vaikuttaa keskushermostoon ja munuaisiin. Tappava annos aikuiselle on 1–1,5 desilitraa, mutta jo pienempi määrä voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja vaatia sairaalahoitoa. Oireet ilmenevät noin puolen tunnin kuluessa altistumisesta, ja ne voivat pahentua seuraavien päivien aikana.

Toisaalta propyleeniglykoli, toinen pakkasnesteiden perusaine, on huomattavasti turvallisempaa. Sitä käytetään esimerkiksi lentokoneiden siipien jäänestoon ennen nousua.

Missä glykolia tarvitaan veneessä? 

Makeavesijäähdytteisissä sisämoottoreissa moottorin jäähdytyskierto on suljettu, ja niissä käytetään yleensä samanlaisia etyleeniglykolipohjaisia aineita kuin autoissakin. Jäähdytysneste on vaihdettava säännöllisin väliajoin, ja vanha neste on toimitettava ongelmajätekeräykseen.

Merivesijäähdytteisissä moottoreissa ja makeavesijäähdytteisten sisämoottoreiden "merivesipuolella" kiertää sama neste, jossa vene kelluu. Syksyllä moottorin vesikierron läpi ajetaan pakkasnestettä, jotta vesi ei jäädy järjestelmän koloihin. Tämä voidaan tehdä joko kaatamalla pakkasnestettä koneen käydessä suoraan merivesisuodattimeen tai upottamalla jäähdytysveden imuletku pakkasnesteastiaan.

Talvivalmisteluissa glykolin käyttö on helpointa kuivalla maalla, joten propyleeniglykolin käyttö on suositeltavaa, sillä se ei aiheuta ympäristöön haittaa. Jos käytät glykolia, joka sisältää etyleeniglykolia, varmista, että keräät sen talteen ja toimitat ongelmajätekeräykseen. Keväällä jäädytyskiertoon jäänyt glykoli voi päätyä vesistöön, joten myrkyttömän propyleeniglykolin käyttö on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.

Perämoottorin jäähdytysvesi valuu pois, kun moottori on kuivilla, joten pakkasnesteen käyttö moottorin huuhtelussa syksyisin ei ole tarpeellista.

Makeavesijärjestelmä

Suuremmissa veneissä, joissa on oma makeavesijärjestelmä peseytymistä ja ruoanlaittoa varten, voi olla vaikea saada järjestelmää täysin tyhjäksi vedestä. Tällaisessa tilanteessa voit lisätä tyhjennettyyn vesitankkiin propyleeniglykolia sisältävää kausisäilytysnestettä ja pumpata sitä järjestelmään niin, että värillistä nestettä on varmasti koko järjestelmässä. Muista myös tyhjentää lämminvesivaraaja vedestä ennen tätä toimenpidettä.

Pakkasnesteen värillä ei ole merkitystä sen laadun kannalta, joten ainoastaan etiketin tarkastaminen voi varmistaa, että valitsemasi tuote sisältää turvallista propyleeniglykolia. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat Talamex Bio, Neste Pro Coolant Bio ja ZeroPropylen. Star brite valmistaa myös kausisäilytysnestettä, jota suositellaan juomavesijärjestelmän pakkassuojaamiseen.

Väri saattaa huijata

On tärkeää ymmärtää, että pakkasnesteiden väri ei ole luotettava indikaattori niiden kemiallisesta koostumuksesta tai iästä. Puhtaat glykolit ovat lähes värittömiä nesteitä, ja valmistajat lisäävät niihin väriä lähinnä tuotteen tunnistettavuuden vuoksi. Valmistajat voivat valita värit itsenäisesti ilman yhtenäistä sopimusta, joten nesteen väristä ei voi tehdä luotettavia päätelmiä sen kemiallisesta koostumuksesta.

Vaikka tumman vihreä tai sininen neste usein sisältää IAT-etyleeniglykolia, se ei ole aina sääntö. Samoin fluorisoiva vihreä jäähdytysneste voi olla usein propyleeniglykolia, mutta poikkeuksiakin löytyy. Punainen tai oranssi väri voi viitata pitkän vaihtovälin OAT-nesteeseen, mutta näiden nesteiden kemiallinen koostumus voi vaihdella merkittävästi korroosionestolisäaineiden osalta. Jopa vihreä tai keltainen väri voi olla mahdollinen vaihtoehto.

Nesteen väri ei myöskään välttämättä kerro sen iästä. Joissakin punaisissa jäähdytysnesteissä voi lämmön vaikutuksesta muodostua ruskeita sävyjä, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että neste tai moottori olisi viallinen tai vanhentunut.

On myös syytä huomata, että jos sekoitat eri värisiä pakkasnesteitä, niiden sisältämät väriaineet voivat reagoida keskenään ja muodostaa ruskean sävyn, joka muistuttaa vanhaa jäähdytysnestettä. Tässä tapauksessa väri ei kuitenkaan ole merkki nesteen iästä tai laadusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että pakkasnesteen valintaan ja sekoittamiseen tulisi aina perustaa kemiallisiin ominaisuuksiin ja valmistajan suosituksiin, eikä pelkästään nesteen väriin. Tämä varmistaa veneen moottorin asianmukaisen toiminnan ja suojan talviaikaan.

Dieselmoottorit ovat vaativia jäähdytysnesteen suhteen

Jäähdytysnesteitä on nykyisin montaa väriä ja montaa laatua. Mutta mikä olisi paras – ja voiko eri nesteitä sekoittaa? Asiaan on syytä paneutua hieman tarkemmin, sillä väärä neste voi aiheuttaa kalliin vahingon.

Jäähdytysnesteen kehitys: Etyleeniglykoli, Propyleeniglykoli ja Lisäaineet

1950-luvulle saakka moottorin jäähdytinnesteen valinta oli verrattain yksinkertainen tehtävä. Usein aivan tavallista vettä käytettiin jäähdytysnesteeksi, kunhan ympäristön lämpötila pysyi plussan puolella. Talvella veden käyttö oli ongelmallista, ja sen piti olla tyhjennettynä moottorista, ettei se jäätynyt – vaikka vain yhdeksi yöksi. Käytännölliset ja tehokkaat jäätymisenestoaineet tulivat käyttöön vasta 1960-luvulla.

Vesi oli pitkään luonnollinen valinta jäähdytysnesteeksi, koska se pystyi tehokkaasti kuljettamaan ja sitomaan suuria määriä lämpöenergiaa. Vesi oli myös helposti saatavilla, mutta sillä oli haasteita erityisesti rautaisissa moottoreissa. Monet moottorivalmistajat suosittelivat lisäämään veteen ruostumista estäviä lisäaineita ennen glykolien yleistymistä. Moottoriteknologian kehittyessä kasvoivat myös vaatimukset jäähdytysnesteelle. Sen lisäksi, että se estäisi jäätymisen, nesteen piti voidella vesipumppua, suojata korroosiolta ja estää kavitaatiota, samalla kohottaen kiehumispistettä mahdollistaen moottorin toiminnan kuumissa olosuhteissa.

Etyleeniglykoli oli pitkään veden jäätymisen estämisen yleisin keino. Etyleeniglykoli (C2H4(OH)2) esti tehokkaasti veden kiteytymisen, ja optimaalinen jäätymisenesto saavutettiin 60 prosentin etyleeniglykolin ja 40 prosentin veden seoksella, jolloin jäätymispiste laski aina -45 °C:een asti. Kuitenkin tätä 60/40-suhteen seosta ei suositeltu käytettäväksi, sillä liian suuri etyleeniglykolin määrä heikensi merkittävästi sen lämmönsiirtokykyä verrattuna puhtaaseen veteen – etyleeniglykoli pystyy johtamaan lämpöä vain puolella teholla verrattuna veteen. Suositeltu 50/50-seos tarjoaa neljänneksen huonomman lämmönsiirron kuin puhtaaseen veteen perustuva seos, mutta nostaa kiehumispisteen noin 108 asteeseen ja jäätyy itse -13 °C:ssa.

Vaikka etyleeniglykoli oli tehokas jäätymisenestoaine, sen myrkyllisyys aiheutti tarpeen löytää muita vaihtoehtoja. Tämä johti propyleeniglykolin (C3H8O2) käyttöön, sillä se ei ole myrkyllistä. Propyleeniglykoli toimi melko samalla tavalla kuin etyleeniglykoli jäähdytysnesteessä, mutta sen jäätymisenesto-ominaisuudet olivat hieman heikommat. Myrkyttömyytensä vuoksi propyleeniglykoli oli monikäyttöinen aine, ja sitä käytettiin myös elintarvikkeissa makeutusaineena (E1520) sekä kosteutta säilyttävänä aineena leivontatuotteissa.

Propyleeniglykolin suurin haittapuoli on sen korroosiovaikutus, jota pyrittiin torjumaan happamuutta alentavilla inhibiiteillä. Koska propyleeniglykoli ei ole myrkyllistä, se voi tarjota kasvualustan tietyille bakteereille, mikä voi lisätä korroosiota. Tämän vuoksi sen käyttö on vähentynyt joissain sovelluksissa.

On tärkeää huomata, että etyleeniglykolia ja propyleeniglykolia ei saa sekoittaa keskenään, sillä niiden sisältämät erilaiset ruosteenestolisäaineet voivat aiheuttaa ongelmia. Lisäksi jäähdytysnesteiden lisäaineet ovat olennainen osa nesteiden ominaisuuksia. Erilaiset lisäaineet voivat vaikuttaa toistensa toimintaan, ja siksi on tärkeää valita jäähdytysneste, joka sopii moottorisi vaatimuksiin ja valmistajan suosituksiin. Jäähdytysnesteen valinta on tärkeä osa moottorin huoltoa ja turvallista käyttöä, ja se vaikuttaa suoraan moottorin suorituskykyyn ja kestävyyteen.

Erilaisia jäähdytinnestetyyppejä moottoreille. 

Moottoreiden jäähdytysjärjestelmään käytettävissä olevat pakkasnestetyypit voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: IAT (epäorgaaninen happoteknologia), OAT (orgaaninen happoteknologia) ja HOAT (hybridiorgaaninen happoteknologia). Jokaisella näistä pakkasnesteistä on oma erityinen käyttötarkoituksensa, ja niitä ei yleensä tule sekoittaa keskenään.

IAT-nesteet (Inorganic Additive Technology): Kun ajattelet vihreää jäähdytysnestettä, olet luultavasti tekemisissä IAT-nesteiden kanssa. IAT-nesteitä käytettiin laajasti vanhemmissa moottoreissa, erityisesti noin 1990-luvun puoliväliin saakka. Nämä nesteet sisältävät eteeniglykolia ja vettä sekä fosfaatteja ja silikaatteja, jotka auttavat ehkäisemään korroosiota.

Vaikka eteeniglykoli itsessään ei hajoa, sen sisältämät lisäaineet kuitenkin tekevät niin ajan myötä. Tämän vuoksi IAT-pakkasnesteitä käyttävät järjestelmät vaativat yleensä tyhjennystä ja täyttöä noin kahden vuoden välein.

OAT-nesteet (Organic Acid Technology): Kun alumiini yleistyi moottoriosien valmistusmateriaalina, oli tarpeen kehittää pakkasnesteitä, jotka suojelevat näitä osia korroosiolta. OAT-pakkasnesteet eivät sisällä fosfaatteja tai silikaatteja, jotka voisivat reagoida alumiinin kanssa. Sen sijaan ne perustuvat neutraloituihin orgaanisiin happoihin. OAT-nesteissä ei myöskään käytetä nitriittiä, nitraattia, boraattia tai amiineja, mikä tekee niistä ympäristöystävällisempiä.

OAT-pakkasnesteitä on kahta päätyyppiä: eteeniglykoliin ja propyleeniglykoliin perustuvia. Esimerkiksi Dex-Cool on eteenipohjaista OAT-nestettä ja tunnistettavissa kirkkaan oranssista väristään. Propyleeniglykolipohjaista OAT-nestettä käytetään muun muassa Saab-, Jaguar- ja joissakin Audi- sekä VW-malleissa. Keskimääräinen käyttöikä näillä nesteillä on noin 5 vuotta ennen kuin jäähdytysjärjestelmä vaatii huoltotoimenpiteitä.

HOAT-nesteet (Hybrid Organic Acid Technology): HOAT-pakkasnesteet ovat sekoitus sekä IAT- että OAT-tekniikoita ja niitä käytetään laajalti nykyaikaisissa autoissa. HOAT-nesteitä on neljää erilaista tyyppiä:

• Tavallinen HOAT-pakkasneste: Nämä nesteet sisältävät silikaatteja ja orgaanisia happoja, jotka tarjoavat erinomaisen suojan. Niissä ei ole nitriittiä, fosfaattia tai amiineja. Yhdysvalloissa valmistetut autot, kuten Stellantis ja Ford, käyttävät tällaista pakkasnestettä. Niiden tunnusväri on kirkkaan keltainen.

• SHOAT-neste (Silicate-Enhanced Hybrid Organic Acid Technology): Tämä ainutlaatuinen seos löytyy monista eurooppalaisista autoista. Se yhdistelee silikaatteja ja orgaanisia happoja korroosionestona ja tarjoaa jopa 5 vuoden tai 240 000 kilometrin käyttöiän. Tunnistettavissa vaaleansinertävän turkoosista väristään.

• SOAT-neste (Silicate-Enhanced Organic Acid Technology): SOAT-nesteet ovat hyvin samankaltaisia kuin SHOAT-nesteet, mutta niissä käytetään uudempia korroosionestoaineita. Näiden nesteiden vaihtoväli on sama kuin SHOAT-nesteillä. Mercedes-Benz, Audi ja Volkswagen ovat siirtyneet käyttämään SOAT-nesteitä kaikissa ajoneuvoissaan, ja ne erottuvat violetista väristään.

• POAT-neste (Phosphate Organic Acid Technology): Näissä nesteissä on enemmän fosfaatteja jäähdytysnesteseoksessa, mikä tarjoaa paremman suojan korroosiota, vaahtoutumista ja ilmastuksen vastustamista vastaan. POAT-pakkasnesteitä käytetään pääasiassa Aasiassa valmistetuissa autoissa vuodesta 1996 lähtien, ja niitä erottaa joko vaaleanpunainen tai sininen väri. Niiden huoltoväli on erityisen pitkä, jopa 7 vuotta tai 400 000 kilometriä.

Jäähdytysnesteiden yhteensopivuus ja kavitaation ongelmat

Kun tarkastellaan jäähdytysnesteiden sekoittamista keskenään, on tärkeää ottaa huomioon, että yleensä samantyyppisiä lisäaineita sisältävät nesteet sopivat yhteen. On kuitenkin välttämätöntä olla täysin varma nesteen tyypistä ennen kuin aloittaa sekoittamisen, ja aina on noudatettava valmistajan antamia ohjeita ja suosituksia.

Tärkein sääntö on, että perinteisiä IAT- (Inorganic Additive Technology) ja uudempia OAT- (Organic Acid Technology) nesteitä ei koskaan saa sekoittaa samassa moottorissa. Vaikka moottorin tyhjentäminen ja huuhtelu voisi olla houkutteleva vaihtoehto, nestetyypin vaihtoon ei tulisi ryhtyä, jos moottorissa on aikaisemmin ollut IAT-nestettä.

Myös HOAT- (Hybrid Organic Acid Technology) tai Si-OAT-nesteet eivät yleensä ole yhteensopivia OAT-nesteiden tai keskenään.

Vääränlaisten nesteiden sekoittaminen johtaa yleensä ruosteeneston heikentymiseen ja usein myös nesteen lyhyempään käyttöikään. Nämä vaikutukset eivät välttämättä näy heti, mutta voivat aiheuttaa ongelmia ja jopa vaurioita moottorissa, jotka ovat verrattavissa siihen, kuin moottorissa käytettäisiin vanhentunutta tai pilalla olevaa nestettä.

Joten miten selvitä tästä sekoittamisen viidakosta? Koska moottorien rakenteet ja vaatimukset ovat nykyään hyvin erilaisia, on ensisijaisen tärkeää tietää, minkä tyyppistä jäähdytysnestettä moottorin valmistaja suosittelee. Tämä asia on ehdottoman vakava.

Valitettavasti jäähdytysnesteiden tiedot harvoin ilmoittavat, mitä lisäaineita nesteessä on. Usein valmistajat mainitsevat korkeintaan, mitä lisäaineita neste ei sisällä. Siksi kuluttajan on usein tehtävä pohjatyötä selvittääkseen nesteen sisältöä.

Yksi hyödyllinen keino on etsiä tarvikevalmistajan yhteensopivuustaulukkoa, joka kertoo, minkä auto- ja konevalmistajien moottoreihin tietty jäähdytysneste sopii. Tällä tavoin voi selvittää, että ainakin joillain valmistajilla on samantyyppinen neste.

Vaikka alkuperäisen valmistajan tarjoaman jäähdytysnesteen voi korvata tarviketuotteella, se on mahdollista vain, jos ollaan täysin varmoja, että nestetyypit vastaavat toisiaan. On tärkeää ottaa huomioon, että kavitaatio-ongelmat voivat ilmetä moottorissa, ja niitä voi pahentaa moottorin käyttö vain lyhyinä jaksoina ja sammuttaminen toistuvasti, mikä ei anna moottorille mahdollisuutta kunnolla lämmetä. Kavitaatio-ongelmat ovat erityisen yleisiä raskaissa dieselmoottoreissa ja voivat aiheuttaa vaurioita sylinteriputkille ja muille moottorin osille.

Lopuksi, muistathan aina lukea ja noudattaa valmistajan ohjeita ja suosituksia jäähdytysnesteen valinnassa ja vaihdossa, sillä oikean jäähdytysnesteen käyttö on tärkeää moottorin toiminnan ja kestävyyden kannalta.